Vuosi sitten tulimme Fiskarsiin pyörämessuille ja ehdimme käydä polkaisemassa Fiskarsin polkuja lyhyesti messujen lomassa. Silloin väsyneenä painavan kamerarepun kanssa ajot tuntuivat talviterässä haastavilta, mutta silti jokin kiinnostavan kutkuttava muistijälki paikasta jäi. Kävimme selvittämässä vuotta myöhemmin oliko aika kullannut muistot vai oliko pyöräily tosiaan niin hauskan oloista kun mitä täällä hankien keskellä muistelimme.

Tällä kertaa tiimistä oli mukana allekirjoittanut kameran takana, sekä Johannes ja Pasi. Kalustona meillä oli 2 Neuronia (Neuron CF 9.0 SL) sekä yksi lähes pakasta vedetty Dude CF 9.0 Trail läskipyörä. Reissu toimi polkujen tarkistuksen lisäksi hyvänä testipenkkinä Neuronin melko maltillisen joustomatkan testaamiseen ja toisaalta testiin siitä miten Dude, tuo metsien salamatraktori, pärjää täysjoustojen matkassa melko tekniseksi tiedetyillä poluilla.

Pohjoisessa on tänä vuonna ollut ennätyshanget ja kesäajan maastopyöräily oli lähinnä unelma. Hiitti polkemaan oli koko tiimillä sen myötä järjetön! Ajatuksemme oli tällä kertaa, työreissu kun oli kyseessä, testata Fiskars Village Trail Centerin kaikki siniseksi luokitellut polut ja tämän jälkeen ajaa mahdollisuuksien mukaan muita reittejä niin paljon kun jaksamme ja aikataulujemme puitteissa ehdimme. Aikaa meillä oli pyöreästi noin puolitoista päivää.

Fiskarsin reitit ovat suunniteltu sikäli nerokkaasti, että ne lähtevät ja päättyvät kylälle. Näin ollen on loogista käydä ajamassa lenkki ja palata pikku tauolle kylän palveluiden äärelle. Tämähän sopii pohjoisen pyöräilijöille mukavaksi vaihteluksi. Fiskarsin kylä on vähintäänkin ainutlaatuinen paikka itsessäänkin, mutta en kuvaile sitä tässä sen enempää. Käykää paikalla niin näette!

Polut lähtevät kylän raitilta kummallekin puolelle ja polkujen alkuun on helppo löytää. Lähtöpaikoille kylältä on noin 5 minuutin ajo, joskin kumpaankin suuntaan aloitetaan ajamalla ylämäkeen hetki. Toisaalta maasto myös poluilla on enemmän tai vähemmän mäkistä, joten mikäli ensimmäinen mäki tuntuu raskaalta, kannattaa varautua rankkaan reissuun tai ajaa sähköpyörällä.

Karttaan merkatut polut ovat ehtaa maastopyöräilyä pois lukien vihreät reitit. Näin ollen tarvitset maastoon soveltuvan kaluston, jotta ajosta pääsee nauttimaan. Siniset reitit ovat helpompia, joskin niissäkin on pätkiä haastavampaa maastoa etenkin aloittelijoille. Kannattaa siis varata aikaa riittävästi ja suhtautua kunnioittaen polkujen kilometreihin. Poluilla ei tule juurikaan teillä tai kuntopoiluilla etenemistä, jolloin jokaisen ajetun kilometrin eteen saa tehdä töitä. Nähdäkseni Fiskarsissa ei kannatakkaan ajaa kovat kilometrit mielessä vaan lähteä polulle oppimisen ja hauskan maastopyöräilyn kärjellä. Tällä ajatuksella siniset reitit soveltuvat hienosti myös aloitteleville maastopyöräilijöille, joskin aloittelijan on syytä varatuta työntämään pyörä vaikeimpien kohtien ohi.

Punaisilla reiteillä homma muuttuu sinisiä aavistuksen haastavammaksi, joskin ero ei varmasti ole niin iso kun mitä alkuun voisi ajatella. Punaisilla reiteillä vastaan tulee kuitenkin selkeästi haastavampia yksittäisiä paikkoja kuten pieniä pudotuksia, haastavia ylämäkiä sekä paikoitellen jyrkempiä alamäkiä. Näin ollen pyörän hallintaan liittyvät perustaidot kuten keulan nosto pääsevät käyttöön. Mikäli ajotaidot ovat kunnossa, hauskaa on varmasti luvassa! Punaisilla reiteillä on tehty suorastaan nerokkaita reittilinjauksia, joiden ajaminen aiheuttaa tiuhaan korvia myöten ulottuvaa hymyä! Reiteillä on mutkia, mäkiä, tiukkoja paikkoja, vauhdikkaita mäkiä ja kaiken laista siltä väliltä. Poluilla näkee, että linjauksia on mietitty ja niitä on haettu tarkasti! On kuitenkin sanottava, että Flown pitäminen yllä punaisilla reiteillä ei ole koko ajan kevyttä rallattelua. Kannattaakin muistaa pitää sopivasti taukoja jotta keskittyminen pysyy yllä ja turhilta kaatumisilta vältytään!

Läskillä vaiko täpärillä poluille?

Tämän tyyppiseen polkuajoon raadin mielestä Neuroni on lähes täydellinen pyörä! Hetkeäkään  ei tuntunut että 130mm joustoa olisi ollut loppumassa kesken ja kevyttä ja ketterää pyörää oli mukava ohjastaa paikoitellen ahtaammanpuolesissakin paikoissa.  Neuroni kestää hämmästyttävän hyvin vauhtia alamäissä ja toisaalta kiipeää vielä erittäin hyvin! Foxin iskunvaimennus on ainakin kyseisessä mallissa erittäin pintaherkkä, mutta on vaikea saada pohjaamaan ja kuitukiekot pitävät huolen että kiihtyvyyttä löytyy jos vaan kuskin jaloista irtoaa tehoja.

Fiskarsissa homman juoni on siinä, että pyörä on syytä olla riittävän kevyt polkea. Fiskarsissa ei ole liikaa pitkiä ala tai ylämäkiä joten jatkuva vauhdin ylläpito on avain onneen. Tähän soveltuu hyvin kevyt ja ketterä pyörä, sillä voimaa ei kulu turhaan tarpeettoman raskaan pyörän liikuttamiseen ja pitkän joustomatkan pumppaamiseen. Pyörän saa myös kulkemaan kevyesti pahimpien esteiden ja töyssyjen yli jolloin esteiden ”jyräämiseen” ei kulu tarpeettomasti voimaa. Toisaalta ajo on hetkittäin sen verta rajua, että xc kilpapyörällä meno on varmasti paikoitellen pomppuista. Toki on kuskista kiinni mistä itse tykkää ja millä pyörällä on tottunut ajamaan. Oli miten oli, Neuroni toimii!

Entä miten salamatraktori Canyonin Dude läskipyörä selvitti polut? Läskipyörän tuoma pito on iso etu juurakoissa ja tiukoissa mäissä etenkin jos oma maastopyöräilyura on vielä alkutaipaleella ja ylämäet (ja jyrkät alamäet) tuottavat harmaita hiuksia. Pito on suorastaan huikea, mikä helpottaa huomattavasti ajeluita haastavissa paikoissa. Toisaalta kun vauhti kiihtyy ja hypyt kasvavat alkaa täysjouston tarjoamat edut korostua ja läskipyörä tuntua jossain määrin pomppuiselta. Näin ollen voidaan todeta, että läskipyörä on aloitteleville helpompi vaihtoehto, joka toimii loistavasti etenkin vähän rauhallisemmissa vauhdeissta. Kun vauhdit kasvavat, alkaa täysjouston ja kapeamman renkaan edut nousta läskipyörän ohi. Dude on kuitenkin kevyt pyörä ja jäykkäperällä polkiessa polkemisen energia välittyy hyvin polkuun. Näin ollen Dude soveltuu hämmentävän hyvin Fiskarsin tyyppiseen ajamiseen. Etenkin sinisillä reiteillä ja polkujen jyrkimmillä ylämäkihaasteilla Dude on elementissään!

Kokonaisuudessaan vietimme huikean hauskat puolitoista päivää Fiskarsin poluilla ja vielä jäi seuraavallekkin kerralle baanaa tutkittavaksi. Roll Outdoors antaa vahvan suosituksen käydä tutustumassa Fiskarsiin! Jos sinulla ei ole omaa pyörää, ei haittaa. Trail Centerin väki vuokraa sinulle varmasti laatupyörän kun vaan varaat sen etukäteen!

Ps. video on kuvattu sieltä täältä Fiskarsin poluilta, joskin suurin osa materiaaleista on Rövarbergetin punaiselta. Mutta klippejä on myös muilta mustilta,  punaisilta ja sinisiltä reiteiltä.

Mukavaa kesän alkua

-Kuutti // Roll Outdoors